Virtuaaliopetuksen päivä toi lisää ajattelemisen aihetta. Henki taitaa olla se, että tulevaisuuden pohtimista pitäisi tuoda mukaan opetussuunnitelmaankin. Sirkka Heinonen kertoi, että tulevaisuus on jo nyt nähtävillä - sieltä se pikku hiljaa kääriytyy esiin ;-) Miten voisi sitten päätellä mihin suuntaan maailma menee? Agraariyhteiskunnasta ollaan menty teollistumisen kautta vihdoin tietoyhteiskuntaan. Onko seuraava vaihe bioyhteiskunta, jossa bioteknologia tuo kasvua ja kehitystä. Vai mennäänkö kohti elämysyhteiskuntaa? Kolmasvaihtoehto on Heinosen esityksen mukaan digiubiikki yhteiskunta. Tämä tarkoittaa jotakin siihen suuntaan, että laitteet, verkot ja yhteisö on luontevana osana "normaalia" elämää. Eli kun kesällä laittelen virvelin valmiiksi järvelle lähtöä varten on sen illan parhaat kalapaikat (sään ja ajankohdan perusteella) jo valmiiksi ohjelmoituna gps- tai vastaavalla signaalilla ohjautuvan sähköperämoottorin reittiin.
Tulevaisuuden visiossa pitäisi pitää mielessä mahdolliset megatrendit (esim. ilmastonmuutos, ekologisuus, yhteisöllisuus) ja tietysti olla varpaillaan ja tarkkailla heikkoja signaaleja. [Wikipedia: Heikko tai hiljainen signaali on merkki asioista, tapahtumista jne., joista voi tulevaisuudessa tulla jotain merkittävää ja suurta (trendejä ja megatrendejä). ] Eli nämä ovat kai niitä asioita, joita ilmiön jo tapahduttua puidaan Abc:n pöydässä (ent. Esson baari) ja sanotaan, että "...senhän näki jo silloin ihan selvästi. Olisi pitänyt ostaa senjasen osakkeita..."
Anne Looney Irlannista puhui aiheesta: "Making sense, meaning connections, making meaning and making difference; challenge of technology in classrooms" Vakuuttava otsikko ja loistava luennoitsija. Otti esille vanhan kartan, jonka reunoilla (tutkimattomat alueet) luki: "Here are monsters!" tms. Opettajan olisi toimittava rajojen rikkojana. Looney kyselikin mikä on ollut kuulijoiden "Map changing moment" eli mikä tapahtuma on saanut aikaan muutoksen omassa suhtautumisessa uuteen opetustapaan. Anne Looney osasi mainiosti ottaa mukaan osallistujien seinälle lähettämiä viestejä ja kertoikin oman kartan muuttuneen vastaavantyylisessä tilanteessa.
Yksi tärkeä kohta tuossa luennossa oli se, kun hän muistutti, että opiskelijoita ei saa automaattisesti pitää loistavina digilaitteiden käyttäjinä. Opettajan tehtävänä on käydä läpi mitä hän haluaa opiskelijalta. Eli mikä on opiskelijan rooli. Monesti eri puheenvuoroissa pidetäänkin nykyoppilaita "diginatiiveina", jotka jotenkin itsestään osaavat asiat kunhan vain saavat näpelöidä jotain laitetta.
Toivottavasti en ihan pieleen noita Looneyn ajatuksia ymmärtänyt. Lukijalle muistutus - kirjoittaja on savolainen!
Iltapäivän aiheina oli tablettitietokoneiden käyttö. http://finnedmob.blogspot.fi -sivustolta löytyy opettajien kirjoittamia kokemuksia eri ohjelmista. Tosi hauskalta näytti myös videoiden käyttäminen liikunnan ts. urheilusuoritusten valmennuksessa. Mielenkiintoinen oli myös QR-koodien käyttö. VOisi laittaa vaikka QR-koodin luokan oveen ja sieltä opiskelijat saisivat tarvittavat materiaalit tunnin/kurssin aikana.
Loistavaa antia oli myös opiskelijan puheenvuoro, jossa http://ijustnoticed.wordpress.com blogin kirjoittaja esitteli omia kokemuksiaan kannettavan ja tabletin ottamisesta mukaan kouluun. Hauska, erinomainen esiintyjä!
Viimeisenä esityksenä kuuntelin yo-tutkinnon muuttumisesta. Nyt on vihdoin tehty päätös, että 2016 suoritetaan ensimmäiset kokeet tietotekniikkaa hyödyntäen ja 2019 sitten koko tutkinto on sähköinen. Sallitaan kokelaiden omat laitteet, verkko on joko avoin tai hieman rajattu. Tutkinnon sähköistäminen koskee sekä kokeen suorittamista, että kokeiden korjaukseen, kokeiden jakeluun ym. liittyviä asioita. Järjestelmä tulee olemaan hajautettu, todennäköisesti kunnat/koulut asentavat avoimella alustalla toimivan koeympäristön, jolloin verkkoliikennekin hajaantuu hieman. Ongelmia tietysti on - sähkön tuominen saliin, verkkoyhteydet/opiskelija oltava riittävä, miten varmistutaan, että tuotos on opiskelijan tekemä jne. Alusta tullaan ottamaan käyttöön tietysti (toivottavasti) ajoissa ja sitä aletaan hyödyntää esim. kurssikokeissa. Onhan opiskelijoiden harjaannuttava tähän.
