Virtuaaliopetuksen päivät 2012

Virtuaaliopetuksen päivä toi lisää ajattelemisen aihetta. Henki taitaa olla se, että tulevaisuuden pohtimista pitäisi tuoda mukaan opetussuunnitelmaankin. Sirkka Heinonen kertoi, että tulevaisuus on jo nyt nähtävillä - sieltä se pikku hiljaa kääriytyy esiin ;-) Miten voisi sitten päätellä mihin suuntaan maailma menee? Agraariyhteiskunnasta ollaan menty teollistumisen kautta vihdoin tietoyhteiskuntaan. Onko seuraava vaihe bioyhteiskunta, jossa bioteknologia tuo kasvua ja kehitystä. Vai mennäänkö kohti elämysyhteiskuntaa? Kolmasvaihtoehto on Heinosen esityksen mukaan digiubiikki yhteiskunta. Tämä tarkoittaa jotakin siihen suuntaan, että laitteet, verkot ja yhteisö on luontevana osana "normaalia" elämää. Eli kun kesällä laittelen virvelin valmiiksi järvelle lähtöä varten on sen illan parhaat kalapaikat (sään ja ajankohdan perusteella) jo valmiiksi ohjelmoituna gps- tai vastaavalla signaalilla ohjautuvan sähköperämoottorin reittiin.

Tulevaisuuden visiossa pitäisi pitää mielessä mahdolliset megatrendit (esim. ilmastonmuutos, ekologisuus, yhteisöllisuus) ja tietysti olla varpaillaan ja tarkkailla heikkoja signaaleja. [Wikipedia: Heikko tai hiljainen signaali on merkki asioista, tapahtumista jne., joista voi tulevaisuudessa tulla jotain merkittävää ja suurta (trendejä ja megatrendejä). ] Eli nämä ovat kai niitä asioita, joita ilmiön jo tapahduttua puidaan Abc:n pöydässä (ent. Esson baari) ja sanotaan, että "...senhän näki jo silloin ihan selvästi. Olisi pitänyt ostaa senjasen osakkeita..."

Anne Looney Irlannista puhui aiheesta: "Making sense, meaning connections, making meaning and making difference; challenge of technology in classrooms" Vakuuttava otsikko ja loistava luennoitsija. Otti esille vanhan kartan, jonka reunoilla (tutkimattomat alueet) luki: "Here are monsters!" tms. Opettajan olisi toimittava rajojen rikkojana. Looney kyselikin mikä on ollut kuulijoiden "Map changing moment" eli mikä tapahtuma on saanut aikaan muutoksen omassa suhtautumisessa uuteen opetustapaan. Anne Looney osasi mainiosti ottaa mukaan osallistujien seinälle lähettämiä viestejä ja kertoikin oman kartan muuttuneen vastaavantyylisessä tilanteessa.

Yksi tärkeä kohta tuossa luennossa oli se, kun hän muistutti, että opiskelijoita ei saa automaattisesti pitää loistavina digilaitteiden käyttäjinä. Opettajan tehtävänä on käydä läpi mitä hän haluaa opiskelijalta. Eli mikä on opiskelijan rooli. Monesti eri puheenvuoroissa pidetäänkin nykyoppilaita "diginatiiveina", jotka jotenkin itsestään osaavat asiat kunhan vain saavat näpelöidä jotain laitetta.

Toivottavasti en ihan pieleen noita Looneyn ajatuksia ymmärtänyt. Lukijalle muistutus - kirjoittaja on savolainen!

Iltapäivän aiheina oli tablettitietokoneiden käyttö. http://finnedmob.blogspot.fi -sivustolta löytyy opettajien kirjoittamia kokemuksia eri ohjelmista. Tosi hauskalta näytti myös videoiden käyttäminen liikunnan ts. urheilusuoritusten valmennuksessa. Mielenkiintoinen oli myös QR-koodien käyttö. VOisi laittaa vaikka QR-koodin luokan oveen ja sieltä opiskelijat saisivat tarvittavat materiaalit tunnin/kurssin aikana.

Loistavaa antia oli myös opiskelijan puheenvuoro, jossa http://ijustnoticed.wordpress.com blogin kirjoittaja esitteli omia kokemuksiaan kannettavan ja tabletin ottamisesta mukaan kouluun. Hauska, erinomainen esiintyjä!

Viimeisenä esityksenä kuuntelin yo-tutkinnon muuttumisesta. Nyt on vihdoin tehty päätös, että 2016 suoritetaan ensimmäiset kokeet tietotekniikkaa hyödyntäen ja 2019 sitten koko tutkinto on sähköinen. Sallitaan kokelaiden omat laitteet, verkko on joko avoin tai hieman rajattu. Tutkinnon sähköistäminen koskee sekä kokeen suorittamista, että kokeiden korjaukseen, kokeiden jakeluun ym. liittyviä asioita. Järjestelmä tulee olemaan hajautettu, todennäköisesti kunnat/koulut asentavat avoimella alustalla toimivan koeympäristön, jolloin verkkoliikennekin hajaantuu hieman. Ongelmia tietysti on - sähkön tuominen saliin, verkkoyhteydet/opiskelija oltava riittävä, miten varmistutaan, että tuotos on opiskelijan tekemä jne. Alusta tullaan ottamaan käyttöön tietysti (toivottavasti) ajoissa ja sitä aletaan hyödyntää esim. kurssikokeissa. Onhan opiskelijoiden harjaannuttava tähän.

Lisää työkaluja opetukseen

Tänään kokoustettiin kollegojen kanssa ja esiteltiin omaa tvt-toimintaamme. Kaikkea uutta hauskaa tuli jälleen kokeiltavaksi.

Quizlet.com - kuulemma kätevä esimerkiksi kielten sanaston oppimiseen. Voi tehdä vaikkapa "kortteja", joiden toisella puolella on selitys tai suomennos. Samahan kävisi myös esimerkiksi fysiikan termien kertaukseen. Quizletiin voi tuoda uusia termi - määritelmä -kokoelmia taulukkolaskentaohjelmasta. Eli yhteen sarakkeeseen laitetaan termi ja viereiseen sarakkeeseen selitys. Nämähän voisi tehdä vaikkapa oppilasvoimin valmiiksi (Etherpadillä?). Sitten koko paketin voi tuoda suoraan Quizletiin.Termistöä/sanastoa voi sitten käydä läpi kolmella erilaisella harjoitusmoodilla.

Socrative.com - kätevä apuväline, jolla voi hyödyntää opiskelijoiden omia vekottimia oppimista aktivoiden. Opettaja toimii osoitteella t.socrative.com ja opiskelijat menevät m.socrative.com osoitteeseen ja vastaavat joko monivalintatehtävään, oikein/väärin kysymykseen tai lyhyeen tekstiselityksen. Kysymyksiä ei tuohon palveluun kirjoiteta vaan ne voidaan esittää joko suullisesti tai vaikkapa open powerpointilla. Tällä keinolla saa todennäköisesti kaikki ilmaisemaan mielipiteensä luokassa ja näkee myös sen mitä asiaa pitäisi käydä enemmän läpi. Oppiminen tehostuu ks. linkki http://maot.fi/author/ppeura/page/2/

Socrativessa on myös mahdollisuus tehdä kysymyssarjoja, jotka näyttävät myös kysymyksen suoraan palvelussa.

Noodi - työkalu yhteisölliseen käsikirjoittamiseen http://noodi.metropolia.fi/help/about

cooltoolsforschools.wikispaces.com/ Jos loppuu ideat siitä mitähän työkalua voisi käyttää opetuksessa...

Tehtävä, joka tulisi tehdä

Some-kurssilla, jolla olen, annettiin tehtäväksi suunnitella joku sosiaalista mediaa hyödyntävä opetus-/oppimiskokonaisuus. Pitäisi olla vieläpä jonkinlaista pedagogisuutta taustalla. Viime keväänä kokeilin hetken mielijohteesta Popplettia. Ehkä tuota ideaa voisi vähän kehittää? Keväällä tein siis seuravaa:

Tein ensin itse pienen mallipoppletin Aallot-kurssilla muistaakseni harmonisesta värähtelystä. Sitten jaoin opiskelijat noin 4-5 hengen ryhmiin joista yhden tehtäväksi tuli rekisteröityä Popplettiin ja kutsua muuta ryhmän jäsenet ja minut mukaan. Ajatuksena oli se, että opiskelijat kurssin aikana täydentävät käsitekarttaansa. Lisäksi aloitettiin aina joitakin tunteja siten, että katsottiin satunnaisen ryhmän aikaansaannoksia yhdessä läpi ja keskusteltiin havainnoista.

Käytännön kokemukset:
1) Idis tuli vähän kesken kurssin minulle, ja esittelin sen ehkä liian nopeasti. Kuvittelin myös, että tuollainen palveluun rekisteröityminen olisi tosi helppoa diginatiivi-opiskelijalle. Joillakin kesti kuitenkin todella pitkään muistaa/osata/keretä rekisteröityä saati sitten kutsumaan minua ja muita ryhmäläisiä mukaan omaan popplettiinsa. Miten kehitän? Otettava aloitustunti, jolloin kaikki opiskelijat rekisteröityvät yhtä aikaa.

2) Muutamilla ryhmillä oli tosi hienoja löydöksiä. Käsitekartat olivat järkeviä (ehkä aika suoraviivaisia) ja netistä oli liitetty kuvia ja videoita sekä jotkut olivat tehneet pieniä piirroksiakin. Oli hauska aloittaa tunti, kun opiskelijat olivat yllättäen löytäneet hienoja seisovan aallon videoita, joita sitten koko luokan kanssa ihmeteltiin.

3) Osa ryhmistä toimi huonosti eli koko käsitekartta oli parin opiskelijan tuotos. Miten parannan? Arviointiin tulisi saada ehkä opiskelijoiden itse- / vertaisarviointi ryhmäläisten panoksesta.

4) Arvioinnin hoidin siten, että käsitekartta kuuluu osan kurssiin ja hyvästä käsitekartasta sai tehtäväpisteen per oppitunti. Eli tekemällä hyvän käsitekartan oli mahdollista "säästää" tehtävien teossa. Miten kehitän? Tähän tulisi jotakin keksiä. Arvioinnin tulisi olla ymmärrettävä, kannustava ja opiskelijaa motivoiva. Helppoa kuin heinänteko ;-)

5) Hauskaa oli päästä seuraamaan ryhmien tuotosten edistymistä. Pystyin itse antamaan kommentteja ja jotenkin pääsi näkemään paremmin opiskelijoiden ajatuksia. Toisaalta käsitekarttaan kirjoitettiin aika lyhyesti termit ja mitään "väärää" ajatuskulkua ei päässyt havainnoimaan. Miten parannan? Pitäiskö antaa valmiita tehtäviä, joita ryhmät pohtivat? "Selitä omin sanoin..." tms.

6) Opiskelijoiden laatimia käsitekarttoja olisi voinut hyödyntää paremminkin. Ehkä ryhmille voisi antaa jonkin aihepiirin etukäteen, jolloin asioiden käsittelyn voisi aloittaa opiskelijalähtöisesti.

Tässä olisi työsarkaa. Ja sitä pedagokiikkaakin pitäisi (suunniteltuna) saada mukaan. Tuo viimekeväinen oli ns. ex-tempore mutu-pedagogiikkaa...

Sukellus pilveen

Tänään tuli monenlaisia uusia nimikkeitä ja palveluita, joita olisi kiva päästä kokeilemaan. Kuka lahjoittaisi muutaman tunnin lisäaikaa?

Diigo.com
Scoop.it
Evernote.com
Blogger.com

Jonkinlaisia sosiaalisen media palveluita olen kokeillut aiemminkin:

Blogger oli tuttu ennestään.

Google -docs on ollut kokeilussa muutaman kerran lähinnä vapaa-ajan merkeissä.

Etherpad muistio.tieke.fi -palvelua ollaan käytetty paljonkin. Kätevä, kun haluaa tehdä jotakin ryhmän kanssa nopeasti. Eli kirjoita vain selaimeen muistio.tieke.fi/maa10, niin saat ilmaisen tekstipohjaisen muokkauspaikan. Minkä vain laittaa tuohon loppuun, niin jos tuon nimistä muistiota ei ole sen voi heti perustaa. Mitään rekisteröitymistä ei tarvita.

Popplet.com Hauska ohjelma käsitekarttojen tekoon yksin tai ryhmässä.


Vanhempien lupa tarvitaan alle 18v opiskelijoille (Google:n ym kanssa tehdään sopimus)! Tämä on tullut kyllä skipattua monta kertaa tyyliin: "Painakaa siinä vain Accept." Pitää varmaan skarpata tässä.

Plagiointi opettajan vika => eli opettajan oppimistehtävät ovat huonoja. Totta varmasti!